Tärkein avain ja ehdoton edellytys Raamatun sanoman ymmärtämiselle on se, että Pyhä Henki kirkastaa Jumalan ilmoituksen meille. Siksi ennen Raamatun tutkimista olisi hyvä muistaa rukoilla, että Pyhä Henki avaisi ymmärryksemme. Jeesus sanoo Pyhästä Hengestä (Joh 16:13-14): "--- hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. --- Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta."
Jos jonkin raamatunkohdan ymmärtäminen tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, voit tehdä niin kuin Luther neuvoi: nosta hattua ja jatka eteenpäin. Voi olla, että et koskaan tule täysin ymmärtämään sitä, tai sitten ymmärrät kohdan joskus myöhemmin, kun palaat tutkimaan sitä uudelleen.
Raamatun keskus on Jeesus Kristus, hänestä ja Jumalan hänen kauttaan tarjoamasta pelastuksesta puhutaan läpi Raamatun, alusta loppuun, herkeämättä. Raamatun alku: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan." Johanneksen evankeliumissa selitetään, että Jeesus oli mukana jo alussa, luomisessa: "Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. --- Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta." Jeesuksen sanoja Raamatun lopussa (Johanneksen ilmestys): "Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. --- Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti."
Jumala on sama muuttumaton, luotettava ja lupauksiinsa sitoutunut sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Jumala ei ole muuttunut Vanhan ja Uuden testamentin välissä! Jumala ilmoittaa nimensä Moosekselle (2 Moos 3): "Minä olen se joka olen." Jeesus viittaa itseensä samana Jumalana: "Ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne." (Joh 8:24) Raamatun sanoma on kokonaisuudessaan tarkoitettu meille. Jeesus sanoi: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut." (Matt 5:17-18)
Mieti raamatunkohdalle ensin sananmukaista tulkintaa jos kyseessä ei selvästi ole kuvakieli (ks. myös alla Raamatun kerrontatyylistä ja käännösproblematiikasta sanottua). Raamatussahan on esimerkiksi paljon runomuotoon kirjoitettuja tekstejä, joihin täytyy suhtautua eri tavalla kuin vaikkapa Raamatun teksteihin, joissa kuvataan historiallisia tapahtumia. Täytyy myös pohtia, onko käsillä olevassa tekstissä kysymys vertauskuvallisesta kertomuksesta vai todellisesta tapahtumasta. On osoittautunut varsin kestäväksi lähestymistavaksi pitää Raamatun historiallisia kertomuksia todenmukaisina kuvauksina tapahtumista. Esimerkiksi heettiläisistä ei ole Raamatun ulkopuolella mitään mainintoja, eikä monet tiedemiehet edes uskoneet heettiläisten olemassaoloon ennen kuin arkeologit kaivoivat esiin heettiläisen kirjaston rauniot. Raamatun historiankirjoituksia voi hyvillä mielin lähestyä uskon näkökulmasta, pitämällä niitä luotettavina tapahtumien kuvauksina, ellei Raamatun ulkopuolisella todistusaineistolla kiistattomasti osoiteta, ettei niin ole voinut tapahtua. Raamatun ei vielä koskaan ole lopullisesti osoitettu olleen jossakin kohden historiallisesti väärässä. (Leif Nummela, Raamatun punainen lanka)
Raamatun kirjat eivät ole aikajärjestyksessä, eikä Raamatussa kertomistyyli ole aina kronologinen. Siis jopa kertomuksen sisällä asioita ei välttämättä esitetä aikajärjestyksessä. Erityisesti Vanhassa testamentissa, ja kaikesta päätellen esimerkiksi Johanneksen ilmestyksen tapahtumakuvauksissa, aikajärjestyksessä viimeinen asia kerrotaan kertomuksen keskellä, sen jälkeen palaillaan ajassa taaksepäin. Kertomus on silti voitu kirjoittaa sanankääntein, jotka antavat meille mielikuvan kronologisesta järjestyksestä (tai ainakaan emme helposti huomaa etteivät asiat ole aikajärjestyksessä). Tämän voi havaita mm. neljää evankeliumia vertailemalla.
Raamatun kerrontatapa poikkeaa siitä, mihin olemme tottuneet. Esim. Apt 12:23: "Samassa Herran enkeli löi Herodesta, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle. Madot söivät hänet, ja niin hän heitti henkensä." Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt historioitsija Josefus kertoo, että Herodeksella olivat alkaneet ankarat mahakivut ja että hän kuoli viiden päivän kuluttua sairastumisestaan (Jukka Norvanto, Raamattu elämään: Seurakunta syntyy - Apostolien teot). Raamatunkohtaa lukiessamme oletamme helposti, että Herodes kuoli siihen paikkaan ja ihmiset näkivät, miten madot söivät hänet. Näinhän tässä kohdassa ei kuitenkaan sanota, asia jää auki. Josefuksen kertomus paljastaa, että matojen aiheuttama kuolema tuli vasta viiden päivän sairastamisen jälkeen.
Selitä Raamattua Raamatulla. Tietysti useita menetelmiä käytetään kun etsitään tulkintavaihtoehtoja raamatunkohdalle, mutta idea on se, että lähtökohtana on muualla Raamatussa kerrotut asiat ja Raamatun kokonaisilmoitus. Jos tulkintavaihtoehtoja on useita, raamatunkohtaa ei tulkita siten, että se on ristiriidassa jonkun toisen raamatunkohdan tai Raamatun selkeän kokonaisilmoituksen kanssa. Esimerkiksi puhe Jumalan pojista joissakin raamatunkohdissa herättää kysymyksen, ketä ovat "Jumalan pojat", jos muualla Raamatussa sanotaan ja Raamatun kokonaisilmoitukseen liittyy kiinteästi se, että Jeesus on Jumalan ainoa Poika. Jukka Norvanto tuo esille tekstiyhteydestä nousevan ristiriidattoman tulkinnan Raamattu elämään -kirjasarjan kirjassa Jumala puhuu toisin - Jobin kirja (Job 1:6): termi "Jumalan pojat" viittaa enkeleihin, jotka ovat Jumalan luomistyötä ja Jumalan alaisia.
Huomioi asiayhteys ja soveltuvuusalue. Älä tee johtopäätöksiä yksittäisestä raamatunkohdasta jos et ole lukenut mitä sen ympärillä sanotaan tai muualla Raamatussa asiaan liittyen, tiedostamatta mistä asiasta ja tilanteesta on kysymys. Esimerkiksi Luuk 10:1-4: "--- Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä. --- Hän sanoi heille: '--- älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua älkääkä jalkineita. ---'". Koskeeko tämä ohje kaikkia Jeesuksen opetuslapsia kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa? Jeesuksen sanoja opetuslapsilleen pääsiäisaterialla, ennen vangitsemistaan: "'Kun lähetin teidät matkaan ilman kukkaroa, laukkua ja jalkineita, niin puuttuiko teiltä mitään?' 'Ei mitään', he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi: 'Nyt on toisin. Jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun. ---'" (Luuk 22:35-36)
Kaikki raamatunkäännökset ovat vajaita. Kun käännetään kieleltä toiselle, ei alkuperäistä ajatusta saada välttämättä täydellisesti välittymään (esimerkiksi alkukielessä saattaa olla sana tai aikamuoto, jota ei ole toisessa kielessä). Aina alkuperäistä ajatusta ei ymmärrä edes kääntäjä vaikkapa siksi, että erisnimet eivät alkutekstissä erotu kirjoitusasultaan mitenkään, jolloin joskus jää arvuuttelun varaan, pitäisikö sanaa käsitellä erisnimenä vai ei (esim. 3 Moos 16:10 "Asasel" on käännetty kirkkoraamatussamme erisnimeksi, mutta voitaisiin kääntää myös "vuohi, lähettää pois", ks. Pirkko Valkama, Israel Pelastushistoriassa). Tekstien tulkintaan vaikuttaa monissa kohdin myös kirjoittamisajankohdan kulttuurin ja kielikuvien ymmärrys. Jukka Norvanto (Raamattu elämään: Alussa...) havainnollistaa tätä esimerkillä, jossa joku tutkija kaukana tulevaisuudessa löytää ajaltamme tekstin: "Leijonat masensivat ruotsalaiset". Jos tutkija tulkitsee tekstin sananmukaisesti suoraan, ymmärtämättä kielikuvaa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta, syntyy ajatus leijonapopulaatiosta tuon ajan Skandinaviassa. Tiukan paikan tullen meidän kannattaa tutkia eri raamatunkäännöksiä ja käännösvaihtoehtoja varautuen siihen, että aina ei löydetä täsmällistä alkuperäistä merkitystä.
Raamatun perussanoma on selvä. "Kuitenkaan käännösten vajavuudesta ei seuraa sitä, että meidän tulisi pelätä, että ymmärtäisimme Raamatun perustotuudetkin väärin. Sitä ei tarvitse pelätä useastakaan syystä. Yksi on se, että Raamattu ilmoittaa kaikki tärkeät totuudet useaan kertaan ja monella eri tavalla. Toinen syy on se, että kääntämisen ongelma ei ole siinä, että joku asia käännettäisiin täysin väärin, vaan lähinnä siinä, että jokaista alkutekstin vivahdetta ei kyetä välittämään käännöksessä. Niinpä pidän kyllä kaikkia käytössämme olevia käännöksiä turvallisina. Jokaisesta niistä käy ilmi, miksi ihminen tarvitsee pelastusta ja miten hän sen voi löytää. Jokaisesta niistä käy ilmi Jumalan suunnitelma maailman pelastamiseksi ja myös odotettavissa oleva Jeesuksen paluu." (Jukka Norvanto, Raamattu Elämään: Alussa...)
"Ainoastaan Kristuksen kautta avautuu Raamattu yhtenäisenä kokonaisuutena. Mutta ainoastaan Kristuksen kautta avautuu myös historian ja meidän oman elämämme tarkoitus." (Leif Nummela, Raamatun punainen lanka)
Viimeksi päivitetty: 2.10.2016